Kaksi punaista viivaa.

Olemme onnellisia :)

Emmä tiedä, miksi teen mitä teen. Kai haluaisin sanoa sulle jotain, mutta en uskalla. Ihmettelen jo nyt, miksi edes vastaat minulle ja mietin kuinka kauan tätä kestää. Kai vaan tahtoisin jutella sun kanssa f2f, ihan jada jada niidä näidä. Ja kertoa sulle, kuin oot söpömpi kuin pussillinen nallekarkkeja.

Ekaks.

Mä sain kesken leffan katselun ajatuksen. "Mä haluun naimisiin!"

Siis niinku minä. Joka koen vaikeaksi ajatuksen sitoutua vain yhteen mieheen loppuelämäkseni. Joka jo ihan pentuna oli varma, että menee naimisiin ainakin kahdesti. Naimisiin. Just joo.

Tokaks.

Suihkussa kysyin kasipallolta, että rakastaako M. minuu vielä. "Absolutely". Tulin tosi iloiseksi. Vaikka se on vaan muovinen pallo täynnä vettä.

I think I´m losing it. Järki on vähissä.

Alan vähitellen tajuamaan mitä tarkoittaa se, että rakastaa toista ikuisesti. Se jää vainoamaan - ikuisesti. Miltä se sun tyyny tuoksuikaan?

Shit happens, but that is life.

Ei nimekettä

Eilisissä bileissä oli yksi ihana, suloinen tyttö. Se vaan oli.

Ei ole todellista

Testasin geishapalloja, jotka ostin pari kolme vuotta sitten. Työnsin yhden pallon (halkaisija 1,5cm) sisääni ja sinnehän se katosi. Ei tuntunut missään kun oli tarpeeksi syvällä.

Miten sen saa pois?

Sisään mahtuu tasan yksi sormi, toinen sattuu jo liikaa. Kuusi senttimetriä pitkä etusormeni yltää juuri ja juuri koskettamaan palloon, mutta ei koukistumaan sen ympärille. Lantionpohjalihakseni ovat vahvat, mutta eivät ohjaa palloa ulos. Olen odotellut hetken, painovoimakaan ei auta XD

Kyykistyin jalat harallaan ja odottelin hetken, plopsahti se sieltä. Näinköhän uskaltaisin uudestaan? Ja mitähän hyötyä siitä olisi, jos en edes tunne sitä siellä. Vai oliskohan tarkoitus työntää noi molemmat kerralla.

Näin meillä tylsästä torstaista kofeiinin väärinkäyttöön.