Testasin geishapalloja, jotka ostin pari kolme vuotta sitten. Työnsin yhden pallon (halkaisija 1,5cm) sisääni ja sinnehän se katosi. Ei tuntunut missään kun oli tarpeeksi syvällä.
Miten sen saa pois?
Sisään mahtuu tasan yksi sormi, toinen sattuu jo liikaa. Kuusi senttimetriä pitkä etusormeni yltää juuri ja juuri koskettamaan palloon, mutta ei koukistumaan sen ympärille. Lantionpohjalihakseni ovat vahvat, mutta eivät ohjaa palloa ulos. Olen odotellut hetken, painovoimakaan ei auta XD
Kyykistyin jalat harallaan ja odottelin hetken, plopsahti se sieltä. Näinköhän uskaltaisin uudestaan? Ja mitähän hyötyä siitä olisi, jos en edes tunne sitä siellä. Vai oliskohan tarkoitus työntää noi molemmat kerralla.
Näin meillä tylsästä torstaista kofeiinin väärinkäyttöön.
Thursday, November 08, 2007
Thursday, November 01, 2007
Saturday, October 27, 2007
Onko luonnotonta
Kun nainen masturboi kolme kertaa yössä ja kerran pari päivälläkin eikä saa rauhaa? Tämän kuun ovulaatiokaan ei ole vielä ollut, luulisi sen vasta herättelevän hormonitoimintaa? Onko se lisääntymisvietti? Voiko se olla niin vahva? Onko se tämä ikä, yrittääkö vartaloni sanoa, että olisi aika hankkia lapsia? Miehen ihon ikävää on.
Wednesday, October 17, 2007
Wednesday, September 26, 2007
Hormonit hyökkäsivät täysillä. Neljättä päivää syön suklaajäätelöä, mielentilat vaihtelevat ja panettaa ihan älyttömästi. Pää räjähtää kohta. Eritän varmaan valtavia määriä feromoneja, koska miespuoliset työkaverit (ja muutkin mieskaverit) pervoilevat ja koskettelevat muka viattomasti. Eikä mua edes haittaa. Sehän on vain flirttiä. Ja nää on vain hormoneja.
Ja naiset on muuten karttaneet minuu täs pari kolme päivää, enkä o tajunnu miks.
Ja naiset on muuten karttaneet minuu täs pari kolme päivää, enkä o tajunnu miks.
Monday, September 17, 2007
Monday, September 10, 2007
Sunday, August 26, 2007
Tuesday, July 24, 2007
yak
Makuaistini toimii taas ajoittain. Kaikki maistuu iljettävälle. Ei hyvä muutos siis. Lisäksi vatsa on ihan liruna antibioottien takia, ja olen heikko kun en ole jaksanut edes syödä moneen päivään. Paino on tippunut. Jotain hyvää edes.
Sunday, July 22, 2007
10:4x100
Ennen sairastumistani huomasin etten saanut yksinkertaista päässälaskua suoritettua. Sain mieleeni lukuja, joita luulin oikeiksi vastauksiksi (joista yksi olikin oikea), mutta en osannut laskea sitä laskua. En löytänyt tietä ongelmasta ratkaisuun. I always know. Olen todella hyvä laskemaan päässäni. Tunsin itseni vain niin tyhmäksi ja avuttomaksi. Näin on käynyt ennenkin, mutta en muista sairastuinko joka kerta silloin. Entä jos olenkin tyhmentymässä, invalidisoitumassa ja elämäni olikin nyt tässä? Olen sairas ja huolin liian pienistä asioista.
Sunday, July 08, 2007
Saturday, June 30, 2007
I´ve been so stupid for a long time
Korvasin ruoan tupakoinnilla ja vóila, sehän alkaa toimia! Vatsa on jo litteämpi, kun ruoka ei turvota palloksi. En ole ollut yhtä nälkäinenkään kuin luulin, ja koska pomon kesälomansijaisuus ei ole yhtä raskasta kuin normaali työni, voin aloittaa aamuni ilman aamupalaa helposti. Kuinka nopeasti ihminen voi laihtua 10kg? tai 15. Mieluiten 20. 3,9kg (nesteitä) on lähtenyt, rasvanpalamista odotellessa... Silloin kun syön, otan kahvia, vettä, vihanneksia tai proteiinia (kananmunia, vähärasvaista kinkkua tai kalaa). On vähän sellainen olo, että jossain vaiheessa pää menee taas vähän tööt, mut pitää vaan muistaa, että mielialan heittelyt kuuluu asiaan. Light cokis on ihan törkeen hyvää taas ja leipä tuoksuu mahtavalle. Hajukin jo jolleensakin täyttää. Nam. Pakko liikkuakin vähän, ettei lihakset pala. Vitamiinini ja kivennäisaineeni syön edelleen.
Mussa on ainakin kolmasosa rasvaa.
Mussa on ainakin kolmasosa rasvaa.
Tuesday, June 19, 2007
Saturday, May 19, 2007
Miehen viisauksia/logiikkaa
Minä: Mitä luulet, käviskö sellainen lamppu meidän sisustukseen?
Hän: Mihin sisustukseen, meillä ei ole ikinä ollut mitään sisustusta! Sie vaan haalit jostain huonekaluja ja maalaat ne. Kaikki on valkosta ja vaaleensinistä! Ne ei oo ees värejä!
Hän: Sulla on parta ja sun pitäis alkaa ajelemaan sitä.
Minä: Et oo tosissas.
Hän: Jos et vittu voi ottaa pientä kritiikkiä vastaan ni voi VITTU!
Mulla on pienen pieniä vaaleita ihokarvoja leuassa. Ne ei edes näy kuin ihan ihan läheltä.
Minä: Keitin perunoita ja tein jauhelihakastiketta. Tuu syömään :)
Hän: En haluu. Lähen kauppaan ostamaan kunnon ruokaa.
a) Olen koulutukseltani ravintolakokki. b) Mies tuli takaisin pitakebabin kanssa.
Mikä vittu sitä vaivaa?! Ei ole kertaakaan pyytänyt anteeksi, sanonut vain, että minun on pystyttävä ottamaan kritiikkiä vastaan "edes yhdestä pikku asiasta". Näin sanoo siis joka kerta.
En muista yhtään kehua, jonka Hän olisi sanonut minulle viime heinäkuun jälkeen.
Mitä vittua minä teen tässä paskasuhteessa?
Hän: Mihin sisustukseen, meillä ei ole ikinä ollut mitään sisustusta! Sie vaan haalit jostain huonekaluja ja maalaat ne. Kaikki on valkosta ja vaaleensinistä! Ne ei oo ees värejä!
Hän: Sulla on parta ja sun pitäis alkaa ajelemaan sitä.
Minä: Et oo tosissas.
Hän: Jos et vittu voi ottaa pientä kritiikkiä vastaan ni voi VITTU!
Mulla on pienen pieniä vaaleita ihokarvoja leuassa. Ne ei edes näy kuin ihan ihan läheltä.
Minä: Keitin perunoita ja tein jauhelihakastiketta. Tuu syömään :)
Hän: En haluu. Lähen kauppaan ostamaan kunnon ruokaa.
a) Olen koulutukseltani ravintolakokki. b) Mies tuli takaisin pitakebabin kanssa.
Mikä vittu sitä vaivaa?! Ei ole kertaakaan pyytänyt anteeksi, sanonut vain, että minun on pystyttävä ottamaan kritiikkiä vastaan "edes yhdestä pikku asiasta". Näin sanoo siis joka kerta.
En muista yhtään kehua, jonka Hän olisi sanonut minulle viime heinäkuun jälkeen.
Mitä vittua minä teen tässä paskasuhteessa?
Saturday, May 12, 2007
Monday, April 02, 2007
Tuesday, February 20, 2007
Menin tänään kerrankin ajoissa nukkumaan, tähtäimessä kahdeksan tunnin yöunet. Mies tulee kotiin juuri nukahdettuani, känniääliöilee ja ottaa nokkiinsa kun en ole iloinen. Häipyy eikä vastaa puhelimeen eikä viesteihin (ei ole pitemmän päälle sen tapaista). Joten yöunet vaihtuivat itkukohtauksiin, suuttumiseen ja netin äärellä valvomiseen. Viestien lähettelyyn, soittelemiseen ja odottamiseen. Kiitti ihan vitusti. Oletko kunnossa? Hävititkö puhelimen?
Wednesday, February 07, 2007
Money money money
Palkkaneuvottelut päätöksessä ja olen tyytyväinen. Sen lisäksi, että saan jo nyt parempaa palkkaa kuin pitäisi saada vielä seitsemään vuoteen, saan vastaavalisää melkein tuplat muihin verrattuna ja lisäksi pomo lupasi ostaa mulle kaksion Kampista, jota sit saisin vuokrata pilkkahintaan. Osastovastaavan paikkaa vilautettiin kanssa parin vuoden päästä, kun nykyinen jää eläkkeelle. Olen siis ollut töissä 10 kk ja 2 päivää. Syksyllä päätin tehdä itsestäni mahdollisimman korvaamattoman ja uskon, että tässä on tulos. :)
Huomenna exälle valokuvamalliksi, haluaa testata uutta studiotaan :)
Huomenna exälle valokuvamalliksi, haluaa testata uutta studiotaan :)
Monday, January 08, 2007
Jännä juttu muuten
Mulla ei riitä näppivoimat aukaisemaan suolakurkkupurkkia. Hassu juttu, että aina kun sormet kipeäksi väännettyäni pyydän apua Jumalaltani, purkki aukeaa saman tein. Näin on käynyt aina yhtä kertaa lukuun ottamatta, jolloin olin liian varma purkin aukeamisesta jos vain lausun "taikasanat". Hassua hassua.
Wednesday, January 03, 2007
Muistoksi itselle
Pieni flirtti perjantaina saa oloni hyväksi vielä tänään keskiviikkonakin. Ei oikeastaan pieni flirtti, mutta viaton. Väsyksissä shoppailin päivällä ja sitten yksille amarilloon. Kotopuolessa kun oltiin, olivat kamut heti houkuttelemassa jatkoopaikkoihin, joten vaihdoin uudet vaatteet päälle ja eikun menoks. Puolen yön jälkeen uv-valoissa, hyvässä humalassa törmäsin Teiniin ja Pojuun. Yllätys oli miellyttävä molemminpuolin, kun huomasin Teinin juttujen kehittyneen aikuisemmiksi. Poju oli iloinen myös, koska meillä oli kuulemma jäänyt juttu kesken viimeksi. Siis toukokuussa. Miten joku voi muistaa noin kauas?! Paitsi minä tietysti...
Ilta tanssittiin neljästään, minä, Teini, Poju ja neiti L. Ensimmäiset löysät vaatteeni puoleen vuoteen sekä matalapohjaiset kengät (toista kertaa ikinä tanssibaarissa) saivat oloni niin rennoksi, huolettomaksi ja hyväksi tanssijaksi ettei mitään rajaa. Tai sit se oli se viinamäärä minkä kumosin. Hiukseni olivat likaiset ja kahdella ponnarilla (kuten töissä) ja meikki oli puoliunessa hutaistu. Siitä huolimatta Teini oli enemmän innoissaan kuin koskaan. Suukotteli poskelle, tanssi ja huitoi ihailijoitaan kauemmas kuin kärpäsiä. Kun mulla oli asiaa niin kietoi kädet ympärille kuin kuullakseen paremmin.
Pojun kaksi tyttöserkkua pörräsi ympärillä, toisen yrittäessä välillä iskeä Teiniä, joka ei edes tajunnut. Muiden tyttöjen kanssa juteltuaan kertoi mulle aina, että "Vain kaveri", ihan kuin se minulle avoliitossa olevana kuuluisi tippaakaan. Mutta hauskaa se oli ;D Nauroin koko illan ihan kippurassa Lasten jutuille ja sille kuka saa kenetkin. Minä, joka en ole haku päällä, sain seurakseni kaksi komeinta miestä koko paikassa ja ärtsyt pikkutytöt ympärillä tuijottivat vihreinä. Pojun serkuille tarjosin myöhemmin breezerit (kuten vissiin aika monelle muullekin), koska olin saanut nauraa heille niin paljon. Tosin ei ne sitä tienneet, pikkuiset.
Kuulostan jotenkin ilkeältä, mutta ei se sitä ollut. Mulla oli NIIN hauskaa, ja halun tunteminen on niin harvinaista pitkissä parisuhteissani, että niin. Hyvältä tuntuu vieläkin.
Poju näytti iltaa myöten pahoittaneen mielensä. Teini kertoi sen johtuvan siitä etten tanssi sen kanssa tarpeeksi. Tanssin sitten (Teinin vilkuillessa koko ajan meitä). Poju kertoi ihastuneensa minuun. Kerroin olevani avoliitossa (sanoin siitä kyllä ainakin Teinille jo toisessa lauseessani alkuillasta), ja että toukokuussa en vielä ollut (olen ilkeä kääntäessäni veistä haavassa, mutta tässä tapauksessa sekin oli vain hauskaa. Mitä lienen juonut). Poju ei taida olla tietoinen Teinin ja miun puolentoista vuoden takaisesta seksisuhteestakaan. Voi näitä, poikia :)
Yöllä tulee vielä Teiniltä tekstaria, että "Poju on kova kilpailija ja niin on se avomiehesikin. Ei taida olla paljon mahiksia. Mutta sinuun voisi vaikka rakastua." Teinillä on aina ollut vähän kehno itsetunto. Toki avokkini menee aina kaiken yli, hän ei ole mikään kilpailija, hän on jo voittanut. Mutta Poju ei ole täysin minun tyyppiäni. Joku siinä pojassa hämää.
Onneks Teini lähetti vielä viestin, jossa paljastaa osan alkuperäistä itseään; "Toivottavasti nään unta että oisin saanu teidät molemmat sen kaveris kaa. Ois kyllä kiva kaks tuollasta naista :) oikee threesome. Märkiä unia aina kiva nähdä."
Aaaaw.
Ilta tanssittiin neljästään, minä, Teini, Poju ja neiti L. Ensimmäiset löysät vaatteeni puoleen vuoteen sekä matalapohjaiset kengät (toista kertaa ikinä tanssibaarissa) saivat oloni niin rennoksi, huolettomaksi ja hyväksi tanssijaksi ettei mitään rajaa. Tai sit se oli se viinamäärä minkä kumosin. Hiukseni olivat likaiset ja kahdella ponnarilla (kuten töissä) ja meikki oli puoliunessa hutaistu. Siitä huolimatta Teini oli enemmän innoissaan kuin koskaan. Suukotteli poskelle, tanssi ja huitoi ihailijoitaan kauemmas kuin kärpäsiä. Kun mulla oli asiaa niin kietoi kädet ympärille kuin kuullakseen paremmin.
Pojun kaksi tyttöserkkua pörräsi ympärillä, toisen yrittäessä välillä iskeä Teiniä, joka ei edes tajunnut. Muiden tyttöjen kanssa juteltuaan kertoi mulle aina, että "Vain kaveri", ihan kuin se minulle avoliitossa olevana kuuluisi tippaakaan. Mutta hauskaa se oli ;D Nauroin koko illan ihan kippurassa Lasten jutuille ja sille kuka saa kenetkin. Minä, joka en ole haku päällä, sain seurakseni kaksi komeinta miestä koko paikassa ja ärtsyt pikkutytöt ympärillä tuijottivat vihreinä. Pojun serkuille tarjosin myöhemmin breezerit (kuten vissiin aika monelle muullekin), koska olin saanut nauraa heille niin paljon. Tosin ei ne sitä tienneet, pikkuiset.
Kuulostan jotenkin ilkeältä, mutta ei se sitä ollut. Mulla oli NIIN hauskaa, ja halun tunteminen on niin harvinaista pitkissä parisuhteissani, että niin. Hyvältä tuntuu vieläkin.
Poju näytti iltaa myöten pahoittaneen mielensä. Teini kertoi sen johtuvan siitä etten tanssi sen kanssa tarpeeksi. Tanssin sitten (Teinin vilkuillessa koko ajan meitä). Poju kertoi ihastuneensa minuun. Kerroin olevani avoliitossa (sanoin siitä kyllä ainakin Teinille jo toisessa lauseessani alkuillasta), ja että toukokuussa en vielä ollut (olen ilkeä kääntäessäni veistä haavassa, mutta tässä tapauksessa sekin oli vain hauskaa. Mitä lienen juonut). Poju ei taida olla tietoinen Teinin ja miun puolentoista vuoden takaisesta seksisuhteestakaan. Voi näitä, poikia :)
Yöllä tulee vielä Teiniltä tekstaria, että "Poju on kova kilpailija ja niin on se avomiehesikin. Ei taida olla paljon mahiksia. Mutta sinuun voisi vaikka rakastua." Teinillä on aina ollut vähän kehno itsetunto. Toki avokkini menee aina kaiken yli, hän ei ole mikään kilpailija, hän on jo voittanut. Mutta Poju ei ole täysin minun tyyppiäni. Joku siinä pojassa hämää.
Onneks Teini lähetti vielä viestin, jossa paljastaa osan alkuperäistä itseään; "Toivottavasti nään unta että oisin saanu teidät molemmat sen kaveris kaa. Ois kyllä kiva kaks tuollasta naista :) oikee threesome. Märkiä unia aina kiva nähdä."
Aaaaw.
Subscribe to:
Posts (Atom)