Olen tullut siihen tulokseen, että sille on noussut kusi päähän ja ruoho

nevermind.

Miehen viisauksia/logiikkaa

Minä: Mitä luulet, käviskö sellainen lamppu meidän sisustukseen?
Hän: Mihin sisustukseen, meillä ei ole ikinä ollut mitään sisustusta! Sie vaan haalit jostain huonekaluja ja maalaat ne. Kaikki on valkosta ja vaaleensinistä! Ne ei oo ees värejä!


Hän: Sulla on parta ja sun pitäis alkaa ajelemaan sitä.
Minä: Et oo tosissas.
Hän: Jos et vittu voi ottaa pientä kritiikkiä vastaan ni voi VITTU!

Mulla on pienen pieniä vaaleita ihokarvoja leuassa. Ne ei edes näy kuin ihan ihan läheltä.


Minä: Keitin perunoita ja tein jauhelihakastiketta. Tuu syömään :)
Hän: En haluu. Lähen kauppaan ostamaan kunnon ruokaa.

a) Olen koulutukseltani ravintolakokki. b) Mies tuli takaisin pitakebabin kanssa.


Mikä vittu sitä vaivaa?! Ei ole kertaakaan pyytänyt anteeksi, sanonut vain, että minun on pystyttävä ottamaan kritiikkiä vastaan "edes yhdestä pikku asiasta". Näin sanoo siis joka kerta.

En muista yhtään kehua, jonka Hän olisi sanonut minulle viime heinäkuun jälkeen.


Mitä vittua minä teen tässä paskasuhteessa?

Kolmisen päivää sitten jouduin salilla tyytymään kuntopyörään, steppereiden ollessa vallatut. Pojin 33,5 minuuttia vittuuntuneena, koska kuntopyöräily on epämukavaa, tylsää ja tehotonta. Lisäksi sain takapuoleeni haavoja, jotka eivät ole vieläkään parantuneet. Kuntopyörät on perseestä.