Pihinää

"- Ei o hammastahnaa!"
"- On se siellä peilikaapissa, et vaan osaa etsiä."
Mies etsii uudelleen "-Eikä oo!" ja lähtee töihin.

Ylösnoustuani löydän hammastahnan peilikaapista, meikkipussini alta. Joka paikassa on roskia, keittiö on muruinen, miehen puhtaita ja likaisia vaatteita on pöydällä ja lattialla. Limppapullo on avonaisen kirjani päällä ja tietokoneeni auki, vaikka vihaan turhaa sähkönkulutusta. Märkä pyyhe on miehen tavaroiden päällä tällä kertaa, mutta ei edelleenkään siellä missä pitäisi.

Miksi palaan aina yhteen tuon saman kanssa? Suhde tuntuu olevan täynnä ongelmia aina. Harvoin olen ollut onnellinen. Silti aina "harharetkiltämme" palaamme toistemme syliin. Olemmeko vain riippuvaisia? Yksinäisiä? Onko tämä toinen vain varalla? Onko tässä ollut rakkautta enää aikoihin? Onko mulla mitään tunnetta ja jos on niin mitä se on?

En jaksa näitä paskiaisia.